Suomi on koulutuksessa,
poliittisessa vaikuttamisessa, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa maailman
ykkösmaa. Näin arvio neljä vuotta sitten Newsweek-lehti. Mikä sitä selittää?
Urheiluvalmennuksesta
jokainen tietää, että maailman ykkössijan saavuttaminen on vuosien sitkeän työn
tulos. Onnella tai sattumalla siinä ei ole osuutta. Suomi ei varmaan ole
sattumalta tai meille myönteisen tilastovirheen takia ykkösmaa. Suomi ei ole
edes tavoitellut sellaista asemaa. Minä muistelen että Kekkonenkin aikoinaan vertasi
Suomea vain toisiin Pohjoismaihin, ja erityisesti Ruotsiin.
Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen väitti kerran, että Suomen nykyinen asema johtuu luterilaisuudesta - uskonnosta. Eikä tämä päde vain Suomeen, vaan muihinkin Pohjoismaihin, jotka Newsweekin vertailussa sijoittuivat kaikki hyvin korkealle, Ruotsikin kolmanneksi.
Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen väitti kerran, että Suomen nykyinen asema johtuu luterilaisuudesta - uskonnosta. Eikä tämä päde vain Suomeen, vaan muihinkin Pohjoismaihin, jotka Newsweekin vertailussa sijoittuivat kaikki hyvin korkealle, Ruotsikin kolmanneksi.
Meidän maamme on yksi
maailman luterilaisimpia maita, vieläkin. Luterilaisuus piti jo 1500-luvulla
huolta siitä, että kansaa opetetaan sille elintärkeissä asioissa. Luterilaisuus
pani meidät pulpettiin oppimaan joidenkin mielestä hyödyttömiäkin asioita.
Mutta hyvin pian huomattiin, että lukutaitoiset, laskutaitoiset ja
kielitaitoiset nuoret miehet saivat parempia ja mielekkäämpiä töitä kuin ne,
jotka eivät moisista taidoista piitanneet. Eikä kirkko tässä tehnyt eroa
poikien tai tyttöjen välillä, vaan tytötkin saivat kaiken sen, mikä vuosisatoja
oli rajattu vain poikalapsille.
Luterilaisuus opetti huolehtimaan heikommista, vaikka samalla korosti jokaisen henkilökohtaisen työnteon ja lahjojensa käytön merkitystä. Kukaan ei synny kerjäläiseksi, eikä mikään estä vaatimattomasta syntyperästä olevan lapsen ja nuoren kasvua vastuullisiin ja merkittäviin tehtäviin. Jumala antaa airot, mutta ei souda kenenkään puolesta.
Luterilaisuus opetti huolehtimaan heikommista, vaikka samalla korosti jokaisen henkilökohtaisen työnteon ja lahjojensa käytön merkitystä. Kukaan ei synny kerjäläiseksi, eikä mikään estä vaatimattomasta syntyperästä olevan lapsen ja nuoren kasvua vastuullisiin ja merkittäviin tehtäviin. Jumala antaa airot, mutta ei souda kenenkään puolesta.
Näin minä olen
luterilaisuuden oppinut. Ja arvostan sitä, pidän sitä suorastaan parhaana
tapana uskoa Jumalaan ja toimia Hänen maailmassaan. Ja suosittelen sitä
kaikille muillekin. Luterilaisuus riisui uskonnon harjoituksesta monet ihmisiä
kahlinneet ”totuudet”: Ihmisen ja Jumalan välinen suhde ei ole
riippuvainen pappien määräämistä katumusharjoituksista. Rahalla voi auttaa omaa
kirkkoaan, mutta ei saada syntejä anteeksi. Jokaisella kristityllä on oikeus
sekä kuulla että tutkia itse Raamattua omalla äidinkielellään. Ne ovat Jumalaan
uskovan ihmisen perusoikeuksia.
Kaarinan
seurakunta on oman alueensa luterilainen kirkko Suomessa. Tervetuloa mukaan
tähän yhteisöön, joka on jo vuosisatoja pannut meidät lukemaan, kirjoittamaan
ja luottamaan ihmistä rakastavaan Jumalaan. Se luottamus kasvattaa hyviä
hedelmiä.
Lasse Vahtola
P.S. Tällä palstalla tulen syksyn aikana
haastattelemaan muutamia Kaarinan seurakuntaan kuuluvia. He kertovat, miksi
seurakunnasta on tullut heidän yhteisönsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti